Postojnan luola

Koti 2/3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Palaute Tilastot Kartta Kuvagalleria

24.7. Herään seitsemän aikaan kirkonkellojen kolinaan. Vähän ajan päästä menen aamupalalle. Ulkosalla juttelin hetken aikaa kämppikseni kanssa. Kohta paikalle tulee joku saksalaisen uusi tuttavuus, joku jenkkiläinen nainen. Esittelee itsensä matkustelun ammattilaiseksi ;) Kyselee multa Unkarista, Puolasta ja Tsekeistä. Menen huoneeseen lepäämään ja esitteitä lueskeltuani päätän lähteä Postojnaan luolaa katsomaan, ja siellä majailevaa ihmiskalaa. Englanniksikin Human fish, saksaksi kyseinen otus on jotakuinkin luolamato tai -rapu tai -sammakko. Saksalainen kämppis ihmettelee tätä käännöskukkasta. Nimi tulee siitä, että elukka elää yhtä pitkään kuin ihminen. Eläin on kuin iso sisilisko, tosin veden värinen, näin sitä ei tavallisesti näe luolissa kun vedessä elelee. Hyvä suojaväri. Matkalla asemalle ostan hieman juotavaa, 200SLN. Koska seuraava juna lähtee vasta parin tunnin kuluttua päätän lähteä kaupungille hetkeksi ja ostan jäden, 300SLN. Hyvää jäätelöä täällä. Menen koppiin ja siellä on kaksi miestä, jotka ovat hieman varautuneen näköisiä. Pitävät tiukasti laukuistaan kiinni.

Kuvateksti: Postojnan rautatieasema.

Postojnassa ihmettelen asemalle, että mitäs nyt. Ei minkäänlaista infoa tai opastetaulua. Tai oli siellä jonkunlainen opastekartta. Täytyi painaa reitti muistiin, sillä mukaan ei saanut minkäänmoista paperia. Lähden kävelemään ja hetken päästä on opastekyltit luolalle. Ja ketkä tuleekaan vastaan. Jenkit. Heh. Juteltiin hetken aikaa ja pyysivät mukaansa syömään. Olin kuitenkin eri suuntaan menossa, joten näin erkanimme. Mutta olipa yllättävä kohtaaminen. Viimein Postojnska jama eli Postojnan luola. Mahdoton turistirysä tämäkin. Saksalaisia paljon, ja ruotsalaisia. Hetken katselin ympärilleni ja menin ostamaan lipun. Olipa kallis, 2200SLN. Tunti aikaa seuraavaan kierrokseen. Luolaan mennään ensin sisään muutaman kilometrin syvyyteen pienellä junalla. Samantyylisellä millä Lintsillä ajetaan vesitornin ympyrää. Sitten jatketaan matkaa kävellen ja tullaan takaisin junalla. Istun hetken aikaa ja odottelen kierroksen alkua. Kirjoittelen tätä päiväkirjaa ja havahdun, että minuutti aikaa kierroksen alkuun. Ei muuta kuin juoksuksi. Ensimmäinen juna on jo ehtinyt mennä, mutta toiseen ehdin juuri ja juuri. Kaupittelivat jotain vilttejä, mutta en ostanut. Shortseilla ja T-paidalla sisään. Onpas viileätä. Kierroksen jälkeen ulos aurinkoon päästyäni olen ihan kohmeessa ;) Isot kyltit kuvaaminen kielletty, mutta pah. Luolan sisällä etsin englanninkielisen oppaan ja lähden kierrokselle. Jään vähän matkan päähän oppaasta jolloin voin napsia kuvia. Näköjään muutaman muu on myös oivaltanut saman. Onneksi on reitille tehty tukeva kaide josta saa hyvä jalusta kameralle.

Kuvateksti: Suuri Postojnan luola. Kuvan keskellä turistit ihmettelevät luolan erikoisuutta Ihmiskalaa. Nimi tulee siitä, että lisko elää yhtä kauan kuin ihminen. Saksaksi nimi on käännetty sammakkoliskoksi.

Luola on todella mahtava. Luulin että tällaisia on oikesti vain saduissa. Kierros päättyy todella suureen ja korkeaan halliin. Tässä luolassa on muuten maailman suurin opatiti (tai mikä lieneekään nimeltä se maasta "kasvava" riippukivi). Junalla takaisin ja asema on kuin metroasema pienoiskoossa. Hassun näköistä. Ulkona ostan postikortteja ja merkkejä, 815SIT. Lähden takaisin juna-asemalle ja matkalla ostan munkin pahimpaan nälkään, 149SIT. Hyvännäisiä maisemia myös matkan varrella. Junaan tulee paljon partiolaisia. Niitä on muutenkin matkan aikana näkynyt aika paljon kaikkialla. Ljubljanassa menen hostelliin ja lueskelen sängyssä hetken. Paikalle tulee joku mexikolainen poika ja kättelee ja esittelee itsensä. On menossa Tukholmaan, mutta minä menen nyt nukkumaan.

Tilastot:
2750SIT yöpymiseen (74.8 mk)
649SIT ruokaan (17.6 mk)
2200SIT pääsylippuun luolaan (59.8 mk)
815SIT postikortteihin (22.1 mk)
Yhteensä 174 mk
Yhteensä 29 €

Seuraava sivu