Matka kohti kotia alkaa |
|
Koti 2/3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Palaute Tilastot Kartta Kuvagalleria |
|
26.7. Aamulla herään taas aikaisin kolisteluun, tällä kertaa japanilaisen aiheuttamaan kolinaan. Nousen ylös ja lähden aamupalalle. Pakkasin kamani ja lähdin pois. Asemalla jätin kamani säilöön ja käyn kaupasta ostamassa syötävää, 223,50SLN. Zagrebista Ljubljanaan tullessa näin junassa hienon näköisiä maisemia ja yksi aseman nimi jäi mieleeni, Zidani Most. Sinne siis suuntasin. Mutta olipa pettymys. Ei niin mitään koko paikassa. Vain rautatieasema ja muutama talo. Lähden kävelemään jotain pientä hiekkatietä. Melko pitkään käveltyäni auto pysähtyy kohdalleni ja nuori poika kysyy jotain, ilmeisesti kyytiä. Ei osaa englantia joten keskustelu toppaa siihen ja hän jatkaa matkaa. Käännyn takaisin sillä täällä ei todellakaan ole mitään. Rautatieasemalla vastaan tulee sama auto ja kuski tööttää ja moikkaa.
Ljubljanassa yritän etsiä halpaa paitaa, mutta alle satasen ei saa mitään. Jää ostamatta. Ostin kaupasta evästä huomiseksi, 1000SIT, ja kävin pizzalla, 1430SIT. Tuntuu, että kaikissa paikoissa on vain yksi pakollinen kasvisvaihtoehto ja sekin yleensä pakastevihannespussi pizzapohjan päällä. Ei mitään makuelämyksiä, mutta täyttäviä. Kymmenen aikaa menin asemalle ja hain kamani garderobasta, 230SIT. Vaihdoin asemalaiturilla pitkät housut ja pitkän paidan päälle sillä illalla oli aika viileä ja yöjunassa Müncheniin olisi mukavampi olla kun on vaatetta päällä. Tänään on viimeinen varsinainen päiväni reilissäni. Äkkiä himaan vaan Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi. Asemalla näen Marion, sen mexikolaisen ja nousemme yhdessä junaan. Jonkun aikaa juttelemme ennen kuin nukahdamme. Tilastot: |